Ympäristö
Pohjoismaisen päiväjärjestyksen kärjessä ovat yhteiset panostukset, jotka liittyvät luonnon ja ympäristön suojeluun, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ympäristöön ja terveyteen sekä kestävään kulutukseen ja tuotantoon.
Keskeisenä painopistealueena on niin ikään ympäristö ja talous. Tuotteiden ja elintarvikkeiden terveellisyys on taattava Pohjoismaiden kuluttajille, ja kuluttajien on myös saatava mahdollisimman hyvää tuotetietoa. Tämä tavoitetta tukee muun muassa pohjoismainen Joutsen-ympäristömerkki.
Pohjoismaisen yhteistyön lähtökohtana on pohjoismaisen hyödyn periaate, eli yhteistyössä keskitytään toimintaan, jolla voidaan saavuttaa parempia tuloksia tai säästää enemmän voimavaroja kuin jos maat toimisivat yksinään. Yhteistyö voi merkitä tehtävien jakamista tai sovittuun suuntaan pyrkimistä.
Tämän periaatteen mukaisesti vuosien 2009–2012 pohjoismaisessa ympäristöyhteistyössä keskitytään seuraaviin aiheisiin:
- ilmasto ja ilma
- meret ja rannikkovyöhykkeet
- luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut
- kestävä tuotanto ja kulutus.
Kansainvälinen ympäristöyhteistyö
Pohjoismaat ovat jo kauan painottaneet aktiivista osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön. Useat ympäristöongelmat ovat monikansallisia, ja ne voivat siten myös synnyttää konflikteja maiden ja kansojen välille.
Pohjoismailla on yhdessä sananvaltaa sekä eurooppalaiseen että kansainväliseen kehitykseen. Koordinoitujen ponnistustensa ansiosta Pohjoismaat ovatkin onnistuneet vaikuttamaan kansainväliseen ympäristötyöhön tekemällä hyviä aloitteita ja tarjoamalla hyväksi havaittuja ratkaisumalleja. Tätä työtä on jatkettava ja kehitettävä.
Pohjoismaat edistävät osaltaan EU:n tiivistä ympäristötyötä. Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat EU:n jäseniä, ja Norja sekä Islanti osallistuvat EU:n ympäristötyöhön Eta-sopimuksen kautta. Pohjoismainen ympäristöyhteistyö kohdistuu ympäristöalan EU-säännöstön ja kansainvälisten sopimusten parantamiseen, jotta haasteet voitaisiin kohdata mahdollisimman tehokkaasti.
Globalisaatio lisää maiden välistä vuorovaikutusta kaikilla alueilla, ja se voi myös edistää entistä yhtenäisemmän ympäristönäkemyksen syntymistä. Maiden keskinäinen riippuvuus lisääntyy jatkuvasti maapallon rajallisten luonnonvarojen kysynnän kasvaessa.
Nopeasti kasvavilla talousmahdeilla, kuten Kiinalla, Intialla ja Venäjällä, on yhä suurempi vaikutus maailman ympäristön tilaan. Pohjoismaat pyrkivät muun muassa kehitysyhteistyön ja kansainvälisten elinten kautta levittämään näille ja muille maille tietoa ja kokemuksia, jotka liittyvät esimerkiksi vesihuoltoon, energiaan, ilmanlaatuun, ympäristötekniikkaan, kemikaaleihin ja ilmastoon.
Lue lisää lähdestä: http://www.norden.org/fi/yhteistyoealueet/ympaeristoe?set_language=fi